14 heinä Vanhat koulukaverit Jari ja Timo
Teksti ja kuva Teuvo V. Riikonen
Jari Ilander ja Timo Soini olivat koulukavereita Espoon Iivisniemessä 1960–1970 lukujen taitteessa. Myöhemmin heidän tiensä on ollut erilainen. Timosta tuli kansanedustaja, ministeri ja presidenttiehdokas. Jari vietti kolme vuotta Parikanniemen lastenkodissa vuosina 1976–1979, ja sen jälkeen hänestä tuli muun muassa linja-auton kuljettaja. Jari on kertonut tarinansa kirjassani Se oli minulle koti (Parikanniemen Ystävät 2019) ja Timo kirjassaan Maisterisjätkä (Tammi 2008). Kutsuin kaverukset kahville espoolaiseen kahvilaan.
Jari ja Timo tutustuivat toisiinsa aloittaessaan koulun vuonna 1969 Iivisniemessä, jota silloin rakennettiin. Myöhemmin heidän tiensä erosivat, mutta senkin jälkeen he ovat seuranneet toistensa elämää, ja matkan varrella he ovat myös tavanneet muutaman kerran. Pitkän tauon jälkeen tapaaminen järjestyy espoolaisessa kahvilassa.
Luokkakuva herättää muistoja
Kahden vanhan koulukaverin tapaamisessa puheesta ei ole tulla loppua. Siinä käydään läpi opettajat ja luokkakaverit. Sitten puheen vauhti hiljenee. Yksitellen he luettelevat useita nimiä, joiden he tietävät olevan poissa. On ollut syöpää, alkoholismia, itsetuhoisuutta…
Timo esittelee kirjastaan luokkakuvan, jonka vasemmasta reunasta löytyy Jari ja keskemmältä Timo.
Timo muistaa Jarille ensimmäisellä luokalla sattuneen paukkulankaonnettomuuden, josta opettaja tuli kertomaan luokalle.
– Silloin pelättiin, tuleeko Jari lainkaan takaisin luokkaan. Ja kyllä hän tuli, Timo muistelee.
Seura ja kotitausta vaikuttavat valintoihin
Kaverukset muistelevat lapsuuden koiruuksia ja kolttosia, joiden seurauksena Jari pääsi aikanaan Parikanniemen lastenkotiin.
– Valitsin väärän seuran, se oli minun kohdallani ratkaisevaa, sanoo Jari.
– Minulle olisi voinut käydä samalla tavalla, sanoo puolestaan Timo. – Minulla oli kuitenkin hyvä ja turvallinen koti. Se suojasi paljon. Ja kotona kannustettiin.
– Minulle Parikanniemi oli pelastus, Jari kertoo. – Siellä sain elämään uuden asenteen. Se antoi elämälle arvot, vaikka en joka sunnuntai käykään kirkossa.
Jari on seurannut Timon uraa tarkkaan ja tunnustaa:
– Kyllä minä sinua vaaleissa äänestinkin…
– Niin ovat monet muutkin sen aikaiset kaverit sanoneet, Timo kertoo.
Edellisen kerran miehet ovat tavanneet vuonna 2010 Helsingin rautatieaseman lähellä. Jari oli bussikuskina tunnistanut kansanedustajan, jonka poliittisen uran ensimmäinen ”jytky” tuli seuraavana vuonna. Tapaamisessa juttua riitti Jarin seuraavaan ajovuoroon asti.
Vaikeina aikoina ystävyys punnitaan
Puhumme elämän pisimmistä ihmissuhteista, kuten suhteista sisaruksiin, puolisoon ja myös nuoruuden kavereihin. Molemmat ovat sitä mieltä, että näissä suhteissa ystävä tunnetaan ja tarvittaessa kaveria autetaan pahassa paikassa.
– Ne on ihan ratkaisevia. Se oli sitä pallonpeluuta, kalastusta… Tiesit mistä porukasta tuut, ei tarvinnut esittää mitään. Nämä kaverit tietää, mitä sä oot. On tärkeä muistaa, mistä sä tuut, pohtii maisteriksi opiskellut ja ministeriksi yltänyt Timo.
– Minäkin ajattelen hyvällä näitä meidän ajan juttuja. Silloin ei ollut alkoholia ja huumeita. Soitettiin ovikelloa ja kysyttiin, lähetkö ulos, Jari muistelee.
Yksi Jarin elämän paha paikka oli avioero.
– Silloin minua piti pinnalla se, että kaverit eivät jättäneet, Jari tunnustaa.
Timo, katolinen kristitty, kuuntelee ja ymmärtää Jarin tietä.
– Jari oli vilkas lapsi. Touhusi paljon, mutta ei ollut ilkeä.
Timolle pahin paikka oli ulkoministerinä, kun hän oli osallistunut Kanadassa rukoushetkeen, jossa muistettiin abortoituja lapsia.
– Se meteli, joka siitä syntyi ja painostus. Minut yritettiin erottaa ministerin pallilta, mutta monet tulivat silloin apuun, kertoo Timo, joka lopulta sai luottamuksen ja jatkoi tehtävässään.
Timon mukaan se, mikä on kantanut, on ollut kavereiden ja ystävien tuki. Yhteiskunnan huipulla on tuulista.
– Ristiltä katsottuna, me ollaan kaikki samalla viivalla. Meidän ihmisyys mitataan siinä, miten me kohdellaan lähimmäisiä. Jumala suhtautuu meihin kaikkiin samalla tavalla, mutta se ei estä sitä, että joku elää rankemman elämän kuin joku toinen. Kun voit auttaa, auta silloin, Timo painotta.
– Timo on mahtava kaveri. Mä olen kunnioittanut sitä aina, sanoo Jari, johon Timo vastaa:
– Mä oon tosi iloinen, että tällainen päivä järjestyi.
On tullut aika päättää haastattelu. Senkin jälkeen kaverukset jäävät vielä jatkamaan juttua.