19 loka Maisan mietteitä
Kristus on kaikkeni
Istun muistoissani Saaren kirkon urkuparvella. Näen saarnastuolissa jykevän, harmaapartaisen Erkki Lemisen ja kuuntelen hänen lempeällä äänellään lausumia armon sanoja. Kirkko on täynnä väkeä ja kaikki ovat aivan hiljaa. Tuntuu kuin puhetta Jumalan kaiken peittävästä armosta voisi kuunnella koko päivän.
Kun meidän lappeenrantalaisten kotiinlähtö koittaa ja istumme bussissa, nousee Erkki bussin etuosaan ja toivottaa meille hyvää ja siunattua kotimatkaa. En tiedä oliko tämä viimeinen kerta, jolloin saimme kuulla hänen puhettaan, sillä hänen taivasmatkansa oli edessä hieman tämän jälkeen.
Erkki Lemisestä jäi lämmin muisto ja kun olen kuunnellut hänen vanhoja puheitaan netin arkistosta, palaan näihin tunnelmiin. Olen lukenut ja kuullut kerrottavan, että hänen puheensa olivat nuorempana enemmän lain täyttämiä, mutta elämän mukanaan tuomat kokemukset opettivat hänet julistamaan armoa.
Sain kuulla Erkki Lemistä useammankin kerran Saaren Orpokotijuhlilla, Lappeenrannassa Loppiaisjuhlilla sekä mahdollisesti myös Ristiinassa Mikkelinpäivän juhlilla. Tiedän, että Erkki oli, ja me kaikki olemme, lankeavia armon kerjäläisiä, joiden turvana on Jeesus ja Hänen sovitustyönsä.
Niin kuin runoilija Leminen lopulta itsestään sanoo: ”Kätken tuskani sisälleni ja kuljen tietäni: saarnaan Kristusta. Hänessä minulle on kyllin, hän on kaikkeni.”
Maisa Kasanen